Musiikkiarkisto

Musiikkiarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Vuonna 1990 perustettu arkisto on yhdistysmuotoinen ja yleishyödyllinen yksityisarkisto. Arkisto palvelee tutkijoita, mutta myös muita suomalaisen populaarimusiikin historiasta kiinnostuneita.

© Jouni Eerola / Music Archive Finland

Musiikkiarkisto kerää, tallentaa ja saattaa käyttöön erityisesti ainutkertaista materiaalia. Musiikkiarkiston laajat kokoelmat – noin 1200 hyllymetriä – kattavat merkittävän osan suomalaista kulttuuriperintöä. Kokoelmien runkona on yli 450 henkilö- ja yhteisöarkistoa, jotka muodostuvat muun muassa musiikin tekijöiden, tutkijoiden, toimittajien ja harrastajien sekä musiikkialan yhteisöjen luovuttamista aineistoista kuten äänitteistä, videoista, valokuvista, haastatteluista, nuoteista, käsikirjoituksista, musiikkilehdistä, sopimuksista ja kirjeistä. Musiikkiarkistossa säilytettävä Suomen Äänitearkiston suomalaisten 78-kierroksen levyjen kokoelma on valittu Unescon Maailman muisti -ohjelman kansalliseen rekisteriin.

Musiikkiarkiston fyysiset aineistot säilytetään Kansallisarkiston määräysten mukaisissa olosuhteissa. Digitaaliset aineistot säilytetään kansallisessa Kulttuuriperintö-PAS-palvelussa, jonka tuottaa Tieteen tietotekniikan keskus CSC. Digitaalisten aineistojen hallinta on kestävää ja luotettavaa koko aineiston elinkaaren ajan, mistä on osoituksena Musiikkiarkistolle myönnetty CoreTrustSeal-sertifikaatti.

Tutkijat ja muut aihepiiristä kiinnostuneet voivat tutustua aineistoihin arkiston tiloissa. Aineistoja voi hakea Finna.fi-palvelun kautta. Arkiston yleiskokoelmat kuten käsikirjasto, musiikkilehdet ja haastattelut on luetteloitu omaan Skaala-tietokantaan. Musiikkiarkisto ja Suomen Äänitearkisto ry ylläpitävät yhteisesti suomalaisten äänitteiden tietokantaa Fennoa.

Musiikkiarkisto vastaanottaa hankintapolitiikkansa mukaisesti lahjoituksina suomalaiseen musiikkikulttuuriin liittyviä arkistoja ja ainutkertaisia aineistoja lukuun ottamatta taidemusiikkia ja kansamusiikkia. Aineistoluovutuksiin liittyvää ohjeistusta on koottu arkiston verkkosivuille.

Toiminta ja tutkimus

Musiikkiarkisto on myös populaarimusiikin tutkimuslaitos. Arkisto tarjoaa neuvonta- ja tiedonhakupalveluja, avustaa musiikintutkijoita aineistohallinnan suunnittelussa ja toimii tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyspaikkana. Lisäksi järjestetään kansainvälisiä ja kansallisia musiikintutkimuksen seminaareja.

Musiikkiarkisto julkaisee suomalaiseen populaarimusiikkiin liittyviä tietokirjoja ja äänitteitä. Musiikkiarkisto panostaa voimakkaasti avoimen tieteen ja tutkimuksen periaatteisiin sekä Open Access-julkaisemiseen. Avoin julkaisutoiminta on koottu Musiikkiarkiston Open Access -osioon, ja se sisältää esimerkiksi avoimia kirjajulkaisuja ja äänitteitä, haastatteluja ja musiikintutkimuksen seminaariesitelmiä sekä tutkimusaineistoja.

Musiikkiarkisto on digitoinnin ja digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen asiantuntija ja se osallistuu aktiivisesti yksityisarkistotoiminnan ja koko kulttuuriperintösektorin kehittämiseen yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. Musiikkiarkisto esimerkiksi ylläpitää yksityisarkistojen neuvottelukunnan, kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen juridiikkaryhmän ja Arkistojen päivän verkkosivuja sekä osallistuu Arkistoverkoston ja kansainvälisen Time Machine -organisaation toimintaan.

Suomalaisen populaarimusiikin historiaa esitteleviä näyttelyitä toteutetaan yhteistyössä kirjastojen ja museoiden kanssa.

© Jouni Eerola / Music Archive Finland

Kannatusyhdistys

Musiikkiarkiston toimintaa ylläpitää Musiikkiarkiston Kannatusyhdistys ry. Sen toiminta rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksella, muilla ulkopuolisilla avustuksilla, yhdistyksen jäsenmaksuilla ja omien julkaisujen myynnillä.