Temat kan tolkas brett och anpassas fritt enligt egna utgångspunkter. Årets tema kan tas upp både ur materialets synvinkel och ur arkivets egen verksamhet. Endast fantasin sätter gränser!
Arkivens dag firas den andra lördagen i november. Tidpunkten är inte bindande – dagen kan alldeles bra firas till exempel under en vardag veckan före eller den efterföljande veckan.
Arkistojen päivän teemaa voi tulkita laajasti ja soveltaa vapaasti omien lähtökohtien mukaan. Kestävän kehityksen teemaa voidaan lähestyä sekä aineistojen että arkiston toiminnan näkökulmasta. Vain mielikuvitus on rajoitteena!
Arkistojen päivää vietetään marraskuun toisena lauantaina. Ajankohta ei ole sitova – päivää voi hyvin viettää esimerkiksi jonain arkipäivänä edeltävällä tai seuraavalla viikolla.
Årets arkivgärning-priset 2023 tilldelas verket ”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä”
Arbetsgruppen för Arkivens dag har beslutat tilldela Årets arkivgärning-priset till Emil Santtu Uuttu och en arbetsgrupp för verket ”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä”.
Verket, som ingår i Kiasma-Teaterns och Teater Takomos repertoar, har framförts i Finska litteratursällskapets arkivsal. Verket består av ett hörspel, en video, en materialbeställning och bilagor. Verket har kunnat upplevas av en till två besökare åt gången då de som arkivets kunder har besökt arkivsalen.
Uutus sätt att granska arkivmaterial ur både vetenskaplig och konstnärlig synvinkel är innovativt och skapar ny innebörd åt arkivmaterialet. Genom att granska hur det minnesmaterial som förvaras i SKS arkiv använts, öppnas en insyn i hur materialet har samlats in och hur det har använts. Verket synliggör också hur språkbruket gällande sexuella- och könsminoriteter har förändrats och vad den förändringen innebär. Verket väcker till eftertanke; vad kan vi veta på basen av arkivmaterial, vad kan vi bara föreställa oss och en hurdan berättelse kan vi berätta?
”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä” väcker till förståelse och empati för de människoöden vars spår bevarats i arkivet. Den som upplever verket väcks till att granska sina egna utgångspunkter som forskare och kund i arkivet. Samtidigt hjälper verket dem som jobbar inom arkivbranschen att se på arkivutrymmet och arkivmaterialet på ett helt nytt sätt. Det här gör verket till ett utmärkt exempel på vilken inverkan arkiven och arkivmaterialet kan ha på människor och på samhället.
Årets arkivgärning -hedersomnämnande 2023 åt Finlands Hembygdsförbund
Arbetsgruppen för Arkivens dag har beslutat tilldela Årets arkivgärning-hedersomnämnande åt Finlands Hembygdsförbund för dataskyddsutbildningar åt hembygdsarkiven och för en utredning om hembygdsarkiv.
I hembygdsarkiven förvaras en betydande del av vårt nationella kulturarv. Hembygdsarkivens samlingar omfattar över fem hyllkilometer material. Med understöd från Undervisnings- och kulturministeriet genomfördes åren 2021–2022 ett projekt inom vilket förbundet med en enkät kartlade hembygdsarkivens verksamhet och kunnande och behov av utbildning. Enkäten besvarades av 111 hembygdsarkiv. En rapport över resultaten publicerades i november 2022.
Samtidigt med enkäten genomfördes en landsomfattande serie utbildningstillfällen, ”Dataskyddslagstiftningen och hembygdsarkiven”, som behandlade hembygdsarkivens roll och dataskyddslagstiftningens krav på hembygdsarkiven och på arkivordnandet. Utbildningstillfällena samlade totalt 132 deltagare. Utbildningens betydelse är stor eftersom majoriteten av dem som jobbar på hembygdsarkiv är frivilliga som saknar arkivutbildning.
Utredningen och dataskyddsutbildningen stöder verksamhetsmöjligheterna i de finländska hembygdsarkiven och därigenom ändamålsenligt förvarande och användning av och tillgänglighet till värdefullt nationellt kulturarv. Betydelsefullt är också att man gett synlighet åt och visat uppskattning för det arbete som gjorts i hembydgsarkiven och åt dem som utfört arbetet.
Vuoden arkistoteko -palkinto 2023 teokselle ”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä”
Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -palkinnon Emil Santtu Uutulle ja työryhmälle teoksesta ”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä”.
Kiasma-Teatterin ja Teatteri Takomon ohjelmistoon kuuluvan teoksen esityspaikkana on ollut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistosali. Teos koostuu kuunnelmasta, videosta, aineistotilauksesta ja liitteistä. Teoksen on voinut kokea yksi tai kaksi henkilöä kerrallaan, kun he ovat vierailleet arkistosalissa asiakkaina.
Uutun tapa käsitellä arkistoaineistoa ja tarkastella sitä sekä tieteen että taiteen näkökulmista on innovatiivinen ja uusia merkityksiä luova. SKS:n arkistoon tallennetun muistitiedon ja sen käytön tarkastelun kautta avautuu näkymä siihen, miten aineistoja on kerätty ja miten niitä on käytetty. Teos tekee myös näkyväksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskevan kielenkäytön muuttumisen ja tämän muutoksen merkityksen. Teos herättää pohtimaan, mitä voimme arkistoaineistojen pohjalta tietää, mitä vain kuvitella ja millaista tarinaa kertoa?
”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä” herättelee myötäelämään ihmiskohtaloita, joista arkistoon on tallentunut jälkiä. Se havahduttaa kokijaansa tarkastelemaan omia lähtökohtiaan tutkijana ja arkiston asiakkaana. Samalla teos auttaa arkistoalan ammattilaisia tarkastelemaan arkistotilaa ja aineistoja aivan uudella tavalla. Siten teos toimii erinomaisena esimerkkinä siitä, miten arkistot ja niiden aineistot voivat vaikuttaa ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Vuoden arkistoteko -kunniamaininta 2023 Suomen Kotiseutuliitolle
Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -kunniamaininnan Suomen Kotiseutuliitolle Kotiseutuarkistojen tietosuojakoulutuksista sekä kotiseutuarkistoselvityksestä.
Kotiseutuarkistot säilyttävät merkittävän osan kansallisesta kulttuuriperinnöstämme, sillä niiden kokoelmiin sisältyy yli viisi hyllykilometriä aineistoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa hankkeessa toteutettiin vuosina 2021–2022 kysely, jolla kartoitettiin kotiseutuarkistojen toimintaa ja osaamista sekä niihin liittyviä tietotarpeita. Kyselyyn vastasi 111 kotiseutuarkistoa. Selvityksen tuloksista julkaistiin raportti marraskuussa 2022.
Samaan aikaan kyselyn kanssa toteutettiin valtakunnallinen koulutussarja ”Tietosuojalainsäädäntö ja kotiseutuarkistot”, jossa käytiin läpi kotiseutuarkistojen roolia sekä tietosuojalainsäädännön vaatimuksia kotiseutuarkistoille ja arkistojen järjestämiselle. Koulutuksissa oli yhteensä 132
osallistujaa. Koulutusten merkitys on ollut suuri, sillä kotiseutuarkistoissa työskentelee etupäässä vapaaehtoisia, joilla ei ole arkistoalan koulutusta.
Selvitys ja tietosuojakoulutus tukevat maamme kotiseutuarkistojen toimintamahdollisuuksia ja sitä kautta arvokkaan kansallisen kulttuuriperinnön asianmukaista säilyttämistä, käyttöä ja saavutettavuutta. Merkittävää on myös kotiseutuarkistoissa tehtävän työn näkyväksi tekeminen sekä arvostuksen osoittaminen tehdylle työlle ja sen tekijöille.
Med Årets arkivgärning vill lyftas fram handlingar som är av vikt för arkiven och belöna aktivitet, goda idéer och konkret arkivarbete. Också små men goda prestationer är värda att nämnas!
Påverka och kom med ett förslag! Det kan gälla personer eller grupper, som under senaste år exempelvis:
• överlåtit betydelsefullt arkivmaterial
• arrangerat ett intressant arkivrelaterat evenemang
• utvecklat metoder inom arkivsektorn
• befrämjat användningen av arkivmaterial
• befrämjat arkivvetenskaplig forskning eller utbildning
• gjort arkivbranschen känd på något annat sätt
Valet offentliggörs på Arkivföreningens höstseminarium som kommer att hållas på Vetenskapernas hus i Helsingfors 27.10.2023.
Förslag med motiveringar kan sändas senast 13.10.2023 till Juha Henriksson, juha@musiikkiarkisto.fi.
Arbetsgruppen för Arkivens Dag
Vuoden arkistoteko -palkinnoilla halutaan nostaa esille arkistojen kannalta tärkeitä tekoja rohkaisemalla ja palkitsemalla aktiivisuutta, hyviä ideoita ja konkreettista arkistotyötä. Myös pienet mutta hyvät teot ovat mainitsemisen arvoisia!
Vaikuta ja ehdota! Kysymykseen voi tulla henkilöt tai ryhmät, jotka ovat viimeisen vuoden aikana esim.
• luovuttaneet merkittävää arkistoaineistoa
• järjestäneet kiinnostavan arkistoihin liittyvän tapahtuman
• kehittäneet arkistotyön menetelmiä
• edistäneet arkistoaineiston käytettävyyttä ja tunnettavuutta
• edistäneet arkistotieteellistä tutkimusta tai koulutusta
• tehneet arkistoalaa tunnetuksi
Vuoden arkistoteko julkistetaan Arkistoyhdistyksen syysseminaarissa Tieteiden talolla Helsingissä 27.10.2023.
Perustellut ehdotukset pyydetään toimittamaan 13.10.2023 mennessä Juha Henrikssonille, juha@musiikkiarkisto.fi.
Arkistojen päivän toimikunta
Temat kan tolkas brett och anpassas fritt enligt egna utgångspunkter. Endast fantasin sätter gränser!
Arkivens dag lyfter fram arkiven och deras verksamhet. Målsättningen med temadagen är att öka forskarnas och medborgarnas intresse för dokument och data som arkiveras, att ge dem synlighet och att främja diskussion kring behovet av att bevara olika typer av dokument och handlingar.
Arkivens dag som firas i hela Norden betonar också arkivens roll som bevarare och främjare av den fria nordiska samhällsmodellen.
Under Arkivens dag har arkiven tillfälle att höja sin profil och informera om sin betydelse som förvaltare av kunskap och information, som samhällets minne och som kulturinstitutioner. Arkiven firar temadagen med att ordna olika slags evenemang bl.a.öppet hus, utställningar och föredrag.
Arkivens dag firas den andra lördagen i november. Tidpunkten är inte bindande -dagen kan alldeles bra firas till exempel under en vardag veckan före eller den efterföljande veckan.
Arkistojen päivän teemaa voi tulkita laajasti ja soveltaa vapaasti omien lähtökohtien mukaan. Vain mielikuvitus on rajoitteena!
Arkistojen päivä nostaa esille arkistot ja niiden toiminnan. Teemapäivän tavoitteena on lisätä tutkijoiden ja kansalaisten kiinnostusta arkistoitaviin tietoaineistoihin, tuoda niitä näkyville sekä edistää keskustelua erilaisten tietoaineistojen säilyttämistarpeista. Kaikissa Pohjoismaissa järjestettävä Arkistojen päivä myös korostaa arkistojen roolia vapaan pohjoismaisen yhteiskuntamuodon säilyttäjinä ja edistäjinä.
Arkistojen päivänä arkistoilla on mahdollisuus kohottaa profiiliaan ja tiedottaa merkityksestään tiedon säilyttäjänä ja yhteiskunnan muistina sekä kulttuurilaitoksina. Teemapäivänä arkistot järjestävät erilaisia tapahtumia, avointen ovien päiviä, näyttelyitä ja esitelmätilaisuuksia.
Arkistojen päivää vietetään marraskuun toisena lauantaina. Ajankohta ei ole sitova – päivää voi hyvin viettää esimerkiksi jonain arkipäivänä edeltävällä tai seuraavalla viikolla.
Överlåtandet av föreningsarkivet Romano Missio till Riksarkivet har av Arbetsgruppen för Arkivens Dag tilldelats Årets arkivgärning-priset. Det här betydande och omfattande arkivmaterialet som omspänner åren 1904–2016 har hittills inte varit tillgängligt för forskare och andra av materialet intresserade.
Romano Missio ry som grundades år 1906 är Finlands äldsta officiella romska organisation. Materialet som överlåtits av Romano Missio berättar om de finländska romernas liv ur barnskyddets, bostadspolitikens, utbildningens, språkets och kulturens samt den kristna missionens synvinkel.
Materialet tecknar en bild av den långa och unika utvecklingslinjen gällande romernas delaktighet under 1900-talet. Materialet som omfattar 11 hyllmeter består av manuskript, fotografier, smalfilmer och ljudupptagningar. Förutom det material som Romano Missios verksamhet gett upphov till innehåller arkivet också rikligt med romers och majoritetsbefolkningens representanters andra litterära manuskript. Materialet bedöms innehålla information om alla finländska romska släkters historia.
Arbetsgruppen för Arkivens Dag har beviljat Årets arkivgärning-hedersomnämnande åt Digitalias och MikseiMikkelis utbildningsprojekt vilka på ett betydande sätt har ökat kunskapen och yrkeskunskapen som behövs vid digitaliseringen av arkivering och dokumentförvaltning.
Yrkeshögskolans Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Nationalbibliotekets och Helsingfors universitets gemensamma forskningsenhet Digitalia har tillsammans med S:t Michels utvecklingsbolag Miksei utvecklat en ny typ av utbildning gällande digitalisering inom tre EU-finansierade projekt. Utbildningarna har haft närmare 70 deltagare förutom från S:t Michel-trakten också från övriga Finland, bland annat från kommuner, muséer och arkiv.
Inom planeringsprojektet för utbildning av experter för massdigitalisering förberedde man sig inför det positiva beslutet att placera Riksarkivets center för massdigitalisering i S:t Michel.
Expert på digitalisering-projektet förverkligade utbildning åt experter på digitalisering och digitiserare. Det nu pågående Mästare på digitalisering -projektet stöder speciellt dem som arbetar inom dokumetförvaltningen och andra som i sitt arbete behöver utveckla sina färdigheter inom digitalisering och digitisering.
Arkistojen päivän toimikunta on myöntänyt Vuoden arkistoteko -palkinnon Romano Mission yhdistysarkiston luovuttamiselle Kansallisarkistoon. Tämä merkittävä ja laaja vuosille 1904–2016 ajoittuva arkistomateriaali on ollut tähän saakka tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden saavuttamattomissa.
Romano Missio ry on Suomen vanhin valtakunnallinen romanijärjestö, joka on perustettu vuonna 1906. Romano Mission luovuttama aineisto kertoo Suomen romanien elämästä lastensuojelun, asuntopolitiikan, koulutuksen, kielen ja kulttuurin sekä kristillisen lähetystyön näkökulmasta. Aineisto piirtää pitkän ja ainutlaatuisen kaaren romanien osallisuuden eri vaiheista 1900-luvulla. Arkisto on laajuudeltaan 11 hyllymetriä ja se sisältää muun muassa asiakirjoja, kirjeitä, käsikirjoituksia, valokuvia, kaitafilmejä ja äänitteitä. Romano Mission toiminnan tuloksena syntyneiden asiakirjojen ohella aineistossa on myös runsaasti romanien ja pääväestön edustajien muuta kirjallista käsikirjoitusaineistoa. Aineistossa on arvion mukaan tietoa jokaisen suomalaisen romanisuvun historiasta.
Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -kunniamaininnan Digitalian ja MikseiMikkelin koulutushankkeille, jota ovat lisänneet merkittävällä tavalla arkistoinnin ja asiakirjahallinnan digitalisaatiossa tarvittavaa tietämystä ja ammattitaitoa.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston yhteinen tutkimusyksikkö Digitalia on Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kanssa kehittänyt uudenlaista työelämän tarpeisiin vastaavaa digitoinnin koulutusta kolmessa EU-rahoitteisessa hankkeessa. Koulutuksissa on ollut lähes 70 osallistujaa paitsi Mikkelin seudulta, myös laajemmin muualta Suomesta muun muassa kunnista, museoista ja arkistoista.
Massadigitoinnin osaajakoulutuksen suunnitteluhankkeessa varauduttiin Kansallisarkiston massadigitointikeskuksen positiiviseen sijoittumispäätökseen Mikkeliin. Digitoinnin ammattilaiseksi -hankkeessa toteutettiin koulutusta digitoinnin asiantuntijoille ja digitoijille. Parhaillaan käynnissä oleva Digitoinnin taitajaksi -hanke tukee erityisesti asiakirjahallinnon työntekijöiden ja muiden työssään digitointiosaamista tarvitsevien digitaalisten taitojen ja digitointitaitojen kehitystä̈.