Kategoria: Tiedotteet

Vuoden arkistoteko -palkinto ministeri Elisabeth Rehnille

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -palkinnon ministeri Elisabeth Rehnille hänen yksityisarkistonsa luovuttamisesta pysyvästi säilytettäväksi Svenska centralarkivet päätearkistoon, osaksi suomalaista kulttuuriperintöä ja tutkimuksen lähdeaineistoa.

Ministeri Elisabeth Rehnin arkisto kuvaa hänen elämäänsä ja monipuolista uraansa. Arkisto sisältää aineistoa, joka valottaa suomalaista politiikkaa ja yhteiskuntaa muun muassa ministeri Rehnin ajalta kansanedustajana, maailman ensimmäisenä naispuolisena puolustusministerinä, Europarlamentaarikkona sekä hänen kahdesta presidentinvaalikampanjastaan.

Ministeri Rehnin arkisto sisältää myös monipuolisesti aineistoja liittyen hänen mittavaan uraansa eri kansainvälisissä tehtävissä, muun muassa YK:n ihmisoikeustarkkailijana ja alipääsihteerinä.

Erityisesti voi nostaa esille aineistot, jotka koskevat ministeri Rehnin työtä naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi ja keskittyvät naisten rooliin rauhanrakentamisessa kriisi- ja sota-alueilla. Näiden kenttätöiden pohjalta YK:n naisten kehitysrahasto UNIFEM julkaisi raportin ”Women, peace and security” ja toimintasuunnitelman vuonna 2002.

Aineisto käsittää noin 8,5 hyllymetriä kirjeenvaihtoa, raportteja, matkakertomuksia, puheita ja artikkeleita, valokuvia ja lehtileikkeitä.

Arkistoaineisto tulee olemaan arvokasta lähdeaineistoa moneen erityyppiseen tutkimukseen, esim. politiikan, kansainvälisten suhteiden, naistenoikeuksien ja sodan ja rauhan tutkimukseen.

Vuoden arkistoteko -kunniamaininta Musiikkiarkistolle ja kirjalle ”Tutkimuspolkuja yksityisarkistoihin”

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko kunniamaininnat Musiikkiarkistolle ja ”Tutkimuspolkuja yksityisarkistoihin. Aineistot historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkimuksessa” kokoomateokselle.

Musiikkiarkisto on 35 vuoden aikana ollut mukana kehittämässä arkistojen välistä yhteistyötä ja arkistojen näkyvyyttä. Arkisto nauttii suurta arvostusta Suomen musiikkipiireissä ja arkistoalalla sekä Suomessa että kansainvälisesti. Musiikkiarkisto on kehittänyt digitointia ja varmistanut kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvan musiikkiaineiston säilymistä. Musiikkiarkiston pitkäjänteinen työ varmistaa musiikkiaineistojen säilyvyyden ja käytettävyyden sekä tutkijoille että suurelle yleisölle.

Arkistojen päivän toimikunta myöntää Vuoden arkistoteko kunniamaininnan myös Suomalaisen kirjallisuuden Seuran kustantamalle teokselle ”Tutkimuspolkuja yksityisarkistoihin. Aineistot historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkimuksessa”. Kirja nostaa esille yksityisarkistojen ainutlaatuiset aineistot ja niiden arvon tutkimukselle. Kirja antaa lukijalle hyvän kuvan siitä, miten tutkijat löytävät aineistojen äärelle ja miten erilaisia näkökulmia yksityisarkistoihin voi soveltaa. Teos rikastaa käsityksiä arkistoista ja niiden mahdollisuuksista ja tekee ne kiinnostaviksi myös suurelle yleisölle. Kirjan ovat toimittaneet Hanna Karhu, Katri Kivilaakso ja Viola Parente-Čapková.

Vuoden arkistoteko -palkinto Maarit Tyrkölle 

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -palkinnon Maarit Tyrkölle, joka on tehnyt merkittävän työn laajan arkistonsa järjestämisessä sekä sen luovuttamisessa osaksi suomalaista kulttuuriperintöä. Tyrkkö on viiden vuoden ajan järjestänyt, luetteloinut ja kuvaillut aineistojaan, minkä lisäksi hän on omakustanteisesti digitoinut merkittävän osan aineistosta. 

Tyrkön arkisto jakautuu henkilöarkistoon ja äänitekokoelmaan. Analogisessa muodossa oleva henkilöarkisto sisältää biografista ja Tyrkön toimittajanuraan liittyvää aineistoa kuten käsikirjoituksia, juttujen eri versioita, taustatietoja ja muistiinpanoja.  Henkilöarkistoon sisältyy myös 1970–80-lukujen poliittista historiaa valottavaa aineistoa sekä presidentti Urho Kekkosen elämään ja toimintaan liittyvää aineistoa kuten päiväkirjamerkintöjä Tyrkön ja Kekkosen välisistä keskusteluista. Nämä merkinnät täydentävät merkittävällä tavalla kuvaa Kekkosen virkakauden loppuvaiheista, jolloin presidentin omat päiväkirjamerkinnät harvenivat.

Äänitekokoelma koostuu sadoilta C-kaseteilta digitoiduista haastatteluista, joita Tyrkkö nauhoitti työskennellessään toimittajana ja tietokirjailijana vuosina 1970–2019. Merkittävässä osassa äänitallenteista kuullaan presidentti Urho Kekkosen ääntä, mutta äänessä on myös päättäjiä, asiantuntijoita, kirjailijoita ja taiteilijoita Suomesta ja ulkomailta. Ensimmäinen osa äänitekokoelmasta luovutettiin Kansallisarkistoon toukokuussa 2024 ja toinen osa tullaan luovuttamaan keväällä 2025.

Lisäksi mainittakoon, että Suomalainen Sanomalehtimiesliitto on käynnistänyt Tyrkön aloitteesta hankkeen, jonka tavoitteena on kerätä liiton jäsenistöltä merkittävää aineistoa heidän uransa varrelta, kuten haastatteluja ja median tapahtumiin liittyviä muistoja, sekä liittää ne osaksi liiton arkistoa Kansallisarkistossa.

Arkistojen päivän toimikunta toivoo, että Maarit Tyrkön esimerkki rohkaisee myös muita toimijoita luovuttamaan arvokkaita yksityisiä aineistoja arkistoihin.

Kunniamaininta Yksityiset keskusarkistot ry:lle

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt myöntää Vuoden arkistoteko -kunniamaininnan Yksityiset keskusarkistot ry:lle pitkäjänteisestä työstä suomalaisen yksityisarkistotoiminnan edistämiseksi. 

Yksityiset keskusarkistot – De privata centralarkiven ry on yhdeksän yksityisen valtionapuarkiston vuonna 1999 perustettu yhteistyöelin, jonka jäseniä ovat Kansan Arkisto, Keskustan ja maaseudun arkisto, Porvarillisen Työn Arkisto, Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto, Suomen Urheiluarkisto, Svenska centralarkivet, Toimihenkilöarkisto, Työväen Arkisto ja Urho Kekkosen arkisto.

Yhdistys ja sen jäsenarkistot ovat edistäneet 25 vuoden aikana monella rintamalla yksityistä arkistotoimintaa. 2000-luvun alussa laadittiin yhteistyössä YARK2000-rekisteri, joka liitettiin sittemmin osaksi Kansallisarkiston yksityisarkistorekisteriä. Sen jälkeen valmistui yhteinen KARK-tietokanta jäsenarkistojen digitoiduille valokuville. Yksityiset keskusarkistot ry on pyrkinyt edistämään jäsenarkistojensa aineistojen digitointia sekä niiden saavutettavuuden parantamista. Jäsenarkistot ovat myös aktiivisesti mukana kehittämässä yksityisarkistojen kansallista hankintapolitiikkaa.

Yksityiset keskusarkistot ry on toimintansa aikana järjestänyt aktiivisesti sidosryhmiinsä kuuluville toimijoille neuvontaa ja koulutusta sekä esitellyt jäsentensä toimintaa alan tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Viime vuosien tiukassa taloudellisessa tilanteessa Yksityiset keskusarkistot on tehnyt tärkeää edunvalvontatyötä ja vaikuttamista, ja se onkin onnistunut vakuuttamaan päättäjät jäsenarkistojensa toimintojen tärkeydestä ja vaikuttavuudesta. 

Arkistojen päivän toimikunta toteaa, että Yksityiset keskusarkistot ry:n toiminta on 25-vuotisen historiansa ajan hyödyttänyt paitsi yhdistyksen jäsenarkistoja myös koko arkistosektoria esimerkiksi lisäämällä arkistojen toiminnan ja arkistoaineistojen näkyvyyttä. Yksityisten arkistojen yhteistyö on tuottanut paljon sellaista lisäarvoa, johon arkistot yksin eivät olisi pystyneet

Media-alan verkkojulkaisujen säilyvyys huolestuttaa

Arkistojen päivän toimikunta haluaa jakamiensa palkintojen lisäksi ilmaista huolensa media-alan julkaisemien verkkoaineistojen arkistoinnista.  Monet suomalaiset mediat ovat kadottaneet sivustojensa uudistusten yhteydessä verkkosivuiltaan vanhemmat uutiset ja näköislehdet. Samoin uudistusten yhteydessä osoiterakenteet usein vaihtuvat, jolloin kaikki aiemmat linkit uutisiin lakkaavat toimimasta. Medioiden vanhemmat verkkoaineistot ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä, joten toivomme, että niiden säilyvyyteen ja arkistointiin kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Internetin ensimmäisten vuosikymmenten alkuperäiset verkkojulkaisut antavat korvaamattoman, todistusvoimaisen aikalaiskuvan oman aikansa ilmiöistä ja tapahtumista. Niiden katoamisen myötä menetetään myös suomalaisten toimittajien ja valokuvaajien työn tulokset. 

Arkistojen päivän teemaa voi tulkita laajasti ja soveltaa vapaasti omien lähtökohtien mukaan. Kestävän kehityksen teemaa voidaan lähestyä sekä aineistojen että arkiston toiminnan näkökulmasta. Vain mielikuvitus on rajoitteena!

Arkistojen päivää vietetään marraskuun toisena lauantaina. Ajankohta ei ole sitova – päivää voi hyvin viettää esimerkiksi jonain arkipäivänä edeltävällä tai seuraavalla viikolla.