Vuoden arkistoteko ja sen kunniamaininta on jaettu seuraavasti:
2004
Rouva Irene Sorsalle (postuumisti Kalevi Sorsalle) Kalevi Sorsan arkiston luovuttamisesta Työväenarkistolle.
RISUT
Parnassolle, jonka arkisto kärrättiin vahingossa kaatopaikalle.
2005
Liperin seurakunnan pastori Riitta Mäntylälle hänen toiminnastaan arkistojen hyväksi
KUNNIAMAININTA
1. Opettaja Raimo Laurilalle Janakkalasta; on tuonut oppilaita opiskelemaan sukututkimusta Hämeenlinnan maakunta-arkistoon.
2. Ylitarkastaja Markku Leppäselle, arkistoalaan liittyvien tietojen levittämisestä arkistokollegoilleen.
2006
Marjatta Sverloffille kolttasaamelaisten aineiston luovutuksesta Oulun maakunta-arkistoon.
KUNNIAMAININTA
Toimittaja Ilkka Malmbergille tositarinoiden kirjoittamisesta käyttäen hyväksi mm. arkistoja ja muistitietoa.
2007
Mikkelin ammattikorkeakoulun SAHA-koulutusprojektille.
KUNNIAMAININTA
1. Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden oppiaineelle merkittävästä äänitelahjoituksesta SKS:lle.
2. Pekka Henttoselle väitöskirjasta Records, rules and speech acts – Archival principles and preservation of speech acts.
2008
Lounela-Lönnrot-suvun jäsenille kulttuuriperinnön vaalimisesta ja suvun arkistoaineiston lahjoittamisesta SKS:lle.
KUNNIAMAININTA
1. Martti Helmiselle (Helsingin kaupunginarkisto) visuaalisen Helsinki-tietoisuuden levittämisestä.
2. Raija Majamaalle (SKS) perehtyneisyydestä arkistotointa koskevaan julkisuus- ja tekijänoikeuslainsäädäntöön ja pitkäaikaisesta työstä arkistoalan hyväksi.
SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
2009
Päivi Hovi-Wasastjernalle ja Berndt von Frenckelille Frenckellin Kirjapaino Oy:n arkiston pelastamisesta ja luovuttamisesta Elinkeinoelämän keskusarkistoon Mikkeliin.
KUNNIAMAININTA
Matti Lakiolle elämäntyöstä arkistoalan hyväksi.
2010
Musiikkineuvos Jukka Haavistolle uranuurtavasta toiminnasta jazz- ja popmusiikin kulttuuriperinnön hyväksi.
KUNNIAMAININTA
1. Helsingin Sanomien toimittajalle Unto Hämäläiselle. Hämäläinen on koonnut kirjoituksensa vuosilta 1984-2007 leikekirjoihin ja luovuttanut ne Päivälehden arkistoon.
2. Maisteri Marjukka Honkalalle 30 vuotta kestäneestä aktiivisesta arkistourasta
2011
Kouvolan kaupungin Archiumin arkistotilahanke
Kiinteistö Oy Kouvolan Archium rakennutti tilat, jossa uuteen Kouvolan kaupunginarkistoon on keskitetty Kouvolan kaupunginarkisto sekä aikaisemmin kuudessa eri paikassa säilytetyt uuden Kouvolan edeltäjien arkistot sekä Anjalankosken, Elimäen ja Valkealan kunnan- ja kotiseutuarkistot.
KUNNIAMAININTA
Dosentti Marianne Tallbergille Helsingistä hänen pitkäaikaisesta työstään hoitotyön yksityisarkistojen hankkimisesta ja luetteloimisesta.
2012
Erikoistutkija Jukka Kukkoselle hänen elämäntyöstään valokuvahistorian ja kuva-arkistotyön parissa. Kukkonen on tehnyt alalla
uranuurtavaa selvitys-, tutkimus- ja julkaisutyötä 1970-luvun alusta lähtien.
KUNNIAMAININTA
1. Dosentti Tuula Juvoselle toiminnastaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen historian tallentamisen ja näkyväksi tekemisen puolesta.
2. Filosofian lisensiaatti Harry Halénille tutkimukseen perustavasta, pitkäjänteisestä arkistoaineistojen sisältötietojen jakamisesta
Unholan Aitta -sarjajulkaisun muodossa.
2013
Raahen poliisiaseman teknisen tutkijan Raimo Lehtimäen ansiokkaan toiminnan Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tietokannan sisällön kehittämisessä.
KUNNIAMAININTA
Fil.maist Martti Favorinille vapaaehtoistyöstä, jota hän on tehnyt järjestämällä ja luetteloimalla henkilöarkistoja Kansallisarkistossa.
2014
Hyvnkään kaupunginmuseon intendentti Susanna Eskolalle, amanuenssi Sari Mustajärvelle ja arkistonhoitaja Matti Mieskoselle heidän ansiokkaasta toiminnasta Valvillan tehdasmuseon arkiston pelastamiseksi ja järjestämiseksi.
KUNNIAMAININTA
1. Ville Hänniselle ja Jussi Karjalaiselle laajojen arkistoaineistojen esilletuomisesta julkaisussa SARJATULTA! Sota-ajan suomalaiset pilapiirrokset ja saarjakuvat.
2. Hankekoordinaattori Sanna Marttilalle ja koulutuskoordinaattori Laura Sillanpäälle Avoin kulttuuridata -mestarikurssin järjestämisestä.
2015
Oranssi ry:lle pienlehtiarkisto 1977-1982 hankkeen toteuttajalle Juuso Paasolle ja Juho Hänniselle. Oranssi ry:n pienlehtiarkisto-tietokanta sisältää yli 300 suomalaista punk-lehteä sekä niihin liittyviä metatietoja ja haastatteluja. Aikaisemmin hankalasti saatavilla ollut aineisto on nyt kaikkien käytettävissä internetin välityksellä.
KUNNIAMAININTA
1. Liikearkistoyhdistys ry:n julkaisemalle FAILI-ammattilehdelle, jonka sisältö ja ulkoasu on viime vuosien aikana parantunut merkittävästi.
2. Dosentti Pekka Henttoselle hänen teoksensa Johdatus asiakirjahallinnan tutkimukseen ansiosta.
2016
Yleisradion hanke, jossa luovutettiin Lauantain toivotut levyt -kirjekokoelma Musiikkiarkisto JAPAan. Lauantain toivotut levyt on Yleisradion vanhin yhtäjaksoisesti jatkunut ohjelma ja se oli aina 1960-luvun alkuun asti ainoa radio-ohjelma, jossa soitettiin taidemusiikin lisäksi myös populaarimusiikkia. Laaja ja yhtenäinen kirjekokoelma sisältää kuulijoiden toivekirjeitä vuosilta 1935–2013. Kokoelma tarjoaa tutkijoille kulttuurihistoriallisesti merkittävän aineiston, joka avaa maailmaa musiikkitoiveiden takana.
KUNNIAMAININTA
1. Brages Pressarkivetin työntekijöille FM Viveka Högnäs-Mellnerille ja FM Gun Grönroosille heidän työstään sanomalehtiarkiston parissa. Arkistossa on kerätty ja rekisteröity Suomen ruotsinkielistä sanomalehtimateriaalia yli sadan vuoden ajalta.
2. Dosentti Ulla-Maija Peltoselle hänen toiminnastaan arkistokentällä mm. muistitiedon keräämisen ja historiallisen kertomusperinteen kehittämisessä sekä johtotehtävissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa.
3. Fil.maist. Carl-Magnus Roosille hänen pitkäaikaisesta ja aktiivisesta toiminnastaan arkistokentällä mm. Liikearkistoyhdistyksen parissa sekä osallistumisestaan Helsingin kaupungin moniin historiaprojekteihin.
2017
Arkistojen päivän toimikunta on valinnut yksimielisesti Vuoden 2017 arkistoteon saajaksi Helsingin Sanomien digitaalisen Aikakone-arkistopalvelun. Kyseinen palvelu tuo yleisön ulottuville yli 30 000 näköislehteä vuosilta 1904 – 1997. Arkiston avaamista lehden digitilaajille voidaan pitää kulttuuritekona, joka helpottaa aineistoa käyttävien tutkijoiden työtä sekä lisää suuren yleisön kiinnostusta historiallisia sanomalehtiarkistoja kohtaan. Helsingin Sanomien lehtiarkisto on ainutlaatuinen ikkuna 1900-luvun yhteiskuntaan ja sen sisällöt koskettavat huomattavaa osaa suomalaisista. Palkinnon vastaanottivat Helsingin Sanomien puolesta toimituspäällikkö Esa Mäkinen, liiketoiminnan kehityspäällikkö Vesa Lindqvist sekä arkiston esimies Jarkko Rahkonen.
2018
Eduskunnan veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto-projekti
Veteraanikansanedustajien muistitietoarkisto –projekti on vuodesta 1988 alkaen kerännyt muistitietoa historiahaastattelujen avulla. Eduskunnassa yleensä vähintään kaksi kautta toimineita tai merkittävän uran tehneitä kansanedustajia on haastateltu tarkoituksella, että kyseistä aineistoa olisi mahdollista hyödyntää tutkimuksen lähdeaineistona. Projektin tekemiä haastatteluja oli äänitallenteina kertynyt vuoden 2018 alkuun mennessä yli 400 kappaletta ja äänitallenteista on purettu yli 62 000 tekstisivua. Kansanedustajien haastattelutoiminnassa on projektin kuluessa pyritty tasapuolisuuteen ja edustavuuteen kaikkien poliittisten ryhmien osalta ja toiminnan tuloksena kertynyt aineisto on kansainvälisessäkin vertailussa ainutlaatuinen.
KUNNIAMAININTA
Arkistojen päivän toimikunta antoi myös kunniamaininnan Kansallisarkiston sekä Helsingin ja Turun kaupunginarkistojen FamilySearch International -yhteisön kanssa tekemälle mittavalle arkistoaineistojen digitointihankkeelle.
2019
Arkistojen päivän toimikunta valitsi vuoden 2019 arkistoteoksi tutkija Marjaliisa Hentilän ja tutkija Mikko Kosusen toimittaman teoksen Demokratian muisti. Työväen arkisto 110 vuotta.
Kunniamaininta annettiin usean kirjasto-, arkisto- ja museoalan edustajan muodostamalle KAM-juridiikkaryhmälle proaktiivisesta työstä kulttuuriperintöaineistojen oikeudellisen aseman selvittämiseksi.
2020
Vuoden 2020 arkistoteoksi palkintoraati nimesi Kansallisen audiovisuaalisen instituutin joulukuussa 2019 avaaman uudistetun ja laajennetun Elonet-palvelun (https://elonet.finna.fi/) jossa on vapaasti katsottavissa n. 300 kotimaista pitkää elokuvaa Kavin omistamista kaikkiaan n. 450 elokuvasta. Vuosikymmenten filmografisten tietojen keräämis- ja kirjoittamistyö yhdistyy Elonet-palvelussa korkealaatuisiin digitointeihin ja restaurointeihin.
Palkintoraati päätti lisäksi antaa kunniamaininnan ulkoministeriön marraskuussa 2019 netissä julkaisemalle Suomen lähetystöjen vuosien 1918–1945 raporttisarjalle (https://um.fi/opendata/raporttiarkisto/1918/).
2021
Arkistojen päivän toimikunta valitsi vuoden 2021 arkistoteoksi Psykoterapiakeskus Vastaamon potilastietojen kokoamisen Kansaneläkelaitokseen. Laaja hanke sisältää potilastietojen vastaanottamisen ja tallentamisen lisäksi myös niihin liittyvän tietopalvelun järjestämisen Kelassa. Lisäksi se tuo hyvin esiin sähköisen ja manuaalisen arkistoinnin haasteet sekä tietoturvan ja tietosuojan merkityksen arkistotyössä.
Arkistojen päivän toimikunta jakoi lisäksi kaksi kunniamainintaa ansioituneille arkistoteoille. FT Rita Paqvalén kertoo esseekokoelmassaan QUEERA MINNEN. Essäer om tystnad, längtan och motstånd. Queera röster ur arkivens djup. yhteiskunnan normeja uhmanneista yksilöistä aikana, jolloin homoseksuaaliset teot vielä kuuluivat Suomen rikoslain piiriin. Kansantalojen Liiton ja Kansan Arkiston ”Kansantalojen arkistot talteen” -yhteisprojektissa kartoitettiin kansantaloissa olevat arkistot ja koordinoitiin niiden arkistoiminen.
2o22
Arkistojen päivän toimikunta on myönsi Vuoden 2022 arkistoteko -palkinnon Romano Mission yhdistysarkiston luovuttamiselle Kansallisarkistoon. Tämä merkittävä ja laaja vuosille 1904–2016 ajoittuva arkistomateriaali on ollut tähän saakka tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden saavuttamattomissa.
Vuoden arkistoteko 2022 -kunniamaininta myönnettiin Digitalian ja MikseiMikkelin koulutushankkeille, jotka ovat lisänneet merkittävällä tavalla arkistoinnin ja asiakirjahallinnan digitalisaatiossa tarvittavaa tietämystä ja ammattitaitoa.
2023
Vuoden arkistoteko -palkinto 2023 myönnettiin Emil Santtu Uutulle ja työryhmälle teoksesta ”Ihana tytär Erika – huomioita nimestä”.
Vuoden arkistoteko -kunniamaininta 2023 myönnettiin Suomen Kotiseutuliitolle Kotiseutuarkistojen tietosuojakoulutuksista sekä kotiseutuarkistoselvityksestä.