Kirjoittajan arkistot:juha

Eettiset toimintatavat arkisto-organisaatioissa

KAM-juridiikkaryhmä on julkaissut uuden suosituksen ”Eettiset toimintatavat arkisto-organisaatioissa”.

Arkistoalan eettiset ohjeet on tarkoitettu ohjaamaan arkisto-organisaatioita eettisissä kysymyksissä, ja ne ovat myös yksi väline arkisto-organisaatioiden laatutyössä. Ne perustuvat arkisto-organisaatioiden kollektiiviseen yhteisymmärrykseen eettisestä toiminnasta arkistoalalla. Ohjeet täydentävät erityisesti Kansainvälisen arkistoneuvoston (ICA, International Council on Archives) vuonna 1996 hyväksymiä arkistonhoitajan eettisiä sääntöjä, jotka ohjaavat jokaisen arkisto- ja tiedonhallinta-alan ammattilaisen velvollisuuksia. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on tehnyt eettiset ohjeet tieteelliselle, ihmiseen kohdistuvalle tutkimukselle, jotka voivat myös tulla sovellettavaksi kulttuuriperintöaineistojen tutkimukseen.

Nämä eettiset ohjeet eivät ota kantaa juridisiin kysymyksiin.

Tietosuoja KAM-sektorilla -suositusta on päivitetty

KAM-juridiikkaryhmä on julkaissut 21.1.2025 päivitetyn version 2.1 suosituksesta ”Tietosuoja KAM-sektorilla. Suositellut toimintatavat henkilötietoja sisältävien aineistojen käsittelyyn kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa”

Tietosuoja KAM-sektorilla v2_1

Päivitetyn version on laatinut työryhmä  Roni Roihankorpi (pj, Museovirasto), Bjarne Beckmann (Kansalliskirjasto), Hannu Häkkinen (Museovirasto), Outi Hupaniittu (SKS), Janne Kuusisto (Kansanarkisto), Kristina Linnovaara (SLS), Jonas Lång (SLS), Virva Salama (Kansallisgalleria) ja Veli-Markus Tapio (Museoliitto).

KAM-juridiikkaryhmän soveltamisohje tekijänoikeuslain kulttuuriperintölaitoksia koskevista uusista säännöksistä

Keväällä 2023 tuli voimaan tekijänoikeuslain muutos, jolla pantiin täytäntöön EU:n direktiivi tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla, eli ns. DSM-direktiivi. 

Lain muutos antaa kulttuuriperintöorganisaatioille uusia mahdollisuuksia toteuttaa tehtäväänsä erityisesti digitaalisessa ympäristössä. 

Nyt julkaistu soveltamisohje on KAM-juridiikkaryhmän yhteinen tulkinta sitä, miten uusia säännöksiä tulisi soveltaa. Tulkinta perustuu laajaan DSM-direktiivin ja sen valmistelumateriaalin sekä direktiivin pohjalta laaditun kansallisen lain ja sen esitöiden analyysiin.

Yleisesti tekijänoikeuslain muutoksia tulkittaessa tulee huomioida myös muutoksen voimaantuloa koskeva ehto, jonka mukaan ennen 3.4.2023 tehtyihin toimiin ja sopimuksiin sekä hankittuihin oikeuksiin sovelletaan aikaisempaa lainsäädäntöä.

KAM-juridiikkaryhmä on Suomen valtakunnallisten kirjasto-, arkisto-, ja museokenttää edustavien organisaatioiden epävirallinen juridinen yhteistyöelin, jossa on edustettuna koko suomalainen kulttuuriperintökenttä. Ryhmän tarkoituksena on antaa ja tuoda esille kulttuuriperintösektorin näkemyksiä ja tulkintoja ajankohtaisista KAM-organisaatioita koskevista juridisista kysymyksistä, koordinoida juridista yhteistyötä ja vaikuttamistyötä KAM-organisaatioiden kesken sekä jakaa informaatiota ja jo olemassa olevaa osaamista KAM-organisaatioita koskettavista juridisista aiheista.

KAM-juridiikkaryhmän soveltamisohje tekijänoikeuslain kulttuuriperintölaitoksia koskevista uusista säännöksistä

Tekijänoikeuslain uudistusehdotus vesittää mahdollisuuksia avata kulttuuriperintöä kaikille

KAM-juridiikkaryhmän julkilausuma 28.4.2022

Suomessa valmistellaan tekijänoikeuslain uudistamista EU:n ns. DSM-direktiivin pohjalta. Direktiivin yhtenä tavoitteena on edistää kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisesti. Arkistojen, museoiden ja kirjastojen toimintaa sekä ihmisten perusoikeuksien toteutumista digitaalisessa ympäristössä turvataan direktiivissä ilman, että tekijänoikeusrajoituksilla on merkittävää vaikutusta tekijöiden oikeuksiin.

Tällä hetkellä tekijänoikeudet estävät kirjastoja, arkistoja ja museoita julkaisemasta suurta osaa niiden kokoelmista ihmisten saataville. Direktiivi pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman ja parantaa merkittävästi mahdollisuuksia julkaista kulttuuriperintöaineistoja verkossa. Se tukee ihmisten perusoikeuksia ja pääsyä kulttuuriperintöaineistoihin. Direktiivin perusteella teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa voitaisiin julkaista tekijänoikeuksien estämättä. Tällaisia teoksia ovat esimerkiksi arkistoissa olevat yksityishenkilöiden valokuvat ja kirjeenvaihto, mukaan lukien rintamakirjeet. Direktiivi mahdollistaa myös sen, että kulttuuriperintöorganisaatiot voisivat julkaista aineistoa, joka ei ole enää kaupallisesti saatavilla ja joka siten on ihmisten tavoittamattomissa. Esimerkiksi elokuvat, joita ei enää levitetä, voisi saattaa arkiston kätköistä katsottaviksi.

Vesitetty lakiesitys

Direktiivin tavoitteet eivät kuitenkaan tekijänoikeuslain uudistusta koskevassa opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmistellussa lakiesityksessä toteudu, koska siinä kavennetaan merkittävästi direktiivin takaamaa kulttuuriperintöorganisaatioiden oikeutta julkaista aineistojaan. Teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa voitaisiin lakiesityksen mukaan julkaista vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun teos on sisällytetty laitoksen kokoelmaan. Luovutettava aineisto on kuitenkin jo luovutushetkellään useimmiten vuosikymmeniä vanhaa, joten sen avaamisen lykkäämiselle entisestään vielä viidellä vuodella ei ole olemassa perusteita. Tämän vuoksi rajoitusaika tuleekin kokoelmiin sisällyttämisen sijasta laskea teoksen valmistumishetkestä.

Kuolemaan sidottu määräaika

Jos teoksesta on olemassa vain yksi teoskappale, se voitaisiin lakiesityksen mukaan julkaista vasta tekijän kuoleman jälkeen. Esitetty säädös on direktiivin vastainen, sillä jäsenvaltioiden säätämissä määräajoissa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen ja kohtuullista. Esimerkiksi amatöörien piirustuksia ei voitaisi julkaista ennen kuin piirustuksen tekijä on kuollut. Lisäksi yksityishenkilöiden luovuttamien aineistojen osalta on usein hankalaa tai jopa mahdotonta tietää, onko ne luonut henkilö kuollut vai elossa. Jos määräaika on sidottu tekijän kuolemaan, se pakottaisi monissa tapauksissa rajoittamaan aineistojen saatavuutta tarpeettoman pitkään. Tämän vuoksi myös ainoisiin teoskappaleisiin tulisi soveltaa yleistä viiden vuoden määräaikaa.

Lakiesitys käytännössä rajoittaisi merkittävästi kulttuuriperintöorganisaatioiden lakisääteisten tehtävien, kuten kulttuuriperinnön avaamisen toteuttamisen nykyajan digitaalisessa Suomessa. Lisäksi esitys rajoittaisi kulttuuriperintöorganisaatioiden sivistystyötä, sillä esimerkiksi koululaisille ja opiskelijoille tarjottavan materiaalin määrä jäisi merkittävästi pienemmäksi, kuin mitä se direktiivin mukaan voisi olla.

Suomalaisen lain tulisi tukea kulttuuriperinnön saatavuutta

Lainsäädännön arviointineuvosto kritisoi lakiesitystä erityisesti siitä, ettei siinä ole riittävästi arvioitu esityksen vaikutuksia eri kohderyhmille. Yksi merkittävä arvioinnissa laiminlyöty kohderyhmä ovat kulttuuriperintöorganisaatiot eli museot, arkistot ja kirjastot. 

Kulttuuriperintöorganisaatiot katsovat, että direktiivin edellyttämän uuden kulttuuriperinnön jakamista koskevan oikeuden tulee koskea sekä kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia, että sellaisia teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa viiden vuoden kuluttua teoksen valmistumisesta. Tämä muotoilu vastaa DSM-direktiivin kansalliselle lainsäädännölle asettamia vaatimuksia ja mahdollistaa kulttuuriperintöorganisaatioiden toiminnan kehittämisen tulevaisuudessa direktiivin tarkoittamalla tavalla, mitä nykyinen lakiesitys merkittävästi haittaa.

Kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen KAM-juridiikkaryhmä seuraa kulttuuriperintösektoriin liittyvää lainsäädännön kehitystä ja koordinoi tarvittaessa sektorin kannanottoja.  Ryhmän työhön osallistuu kaikki keskeiset suomalaiset kulttuuriperintöorganisaatiot- ja järjestöt, eli Arkistoyhdistys, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Kansallisarkisto, Kansallisgalleria, Kansalliskirjasto, Museovirasto, Suomen kirjastoseura, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Suomen museoliitto, Suomen tieteellinen kirjastoseura, Svenska litteratursällskapet i Finland, Yksityiset keskusarkistot, Yleisradio ja Ålands landskapsarkiv.

Tietosuoja KAM-sektorilla suositusta on päivitetty

KAM-juridiikkaryhmä on päivittänyt suositustaan Tietosuoja KAM-sektorilla. Suositellut toimintatavat henkilötietoja sisältävien aineistojen käsittelyyn kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa. Suosituksesta on päivitetty vaikutuksenarviointia koskeva osuus vastaamaan tietosuojavaltuutetun toimiston tämän hetken ohjeistusta.

Suosituksen uuden version 1.1 voi ladata pdf-muodossa alla olevasta linkistä:

Tietosuoja KAM-sektorilla v1_1Lataa

Tietosuoja KAM-sektorilla -suositus keskittyy kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa säilytettäviin kulttuuriperintö- ja tutkimusaineistoihin sekä niiden kuvailutietoihin sisältyvien henkilötietojen käsittelyyn ja suojaamiseen. Tämä käsittely KAM-organisaatioissa tapahtuu yleensä yleisen edun mukaisessa tai yleishyödyllisessä arkistointitarkoituksessa. Kyse on henkilötietojen käsittelyn erityistilanteesta, johon liittyy tiettyjä poikkeuksia ja erivapauksia.

Tietosuoja KAM-sektorilla ei käsittele viranomaisaineistoihin liittyviä erityiskysymyksiä, kuten julkisuuslainsäädännön soveltamista. Suositus ei myöskään ota kantaa tekijänoikeuksiin ja niistä aiheutuviin käyttörajoituksiin.

Tietosuoja KAM-sektorilla -suositus on julkaistu

KAM-juridiikkaryhmä on julkaissut suosituksen Tietosuoja KAM-sektorilla. Suositellut toimintatavat henkilötietoja sisältävien aineistojen käsittelyyn kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa. 

Suosituksen voi ladata pdf-muodossa alla olevasta linkistä:

Tietosuoja KAM-sektorilla v1_0

Tietosuoja KAM-sektorilla -suositus keskittyy kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa säilytettäviin kulttuuriperintö- ja tutkimusaineistoihin sekä niiden kuvailutietoihin sisältyvien henkilötietojen käsittelyyn ja suojaamiseen. Tämä käsittely KAM-organisaatioissa tapahtuu yleensä yleisen edun mukaisessa tai yleishyödyllisessä arkistointitarkoituksessa. Kyse on henkilötietojen käsittelyn erityistilanteesta, johon liittyy tiettyjä poikkeuksia ja erivapauksia.

Tietosuoja KAM-sektorilla ei käsittele viranomaisaineistoihin liittyviä erityiskysymyksiä, kuten julkisuuslainsäädännön soveltamista. Suositus ei myöskään ota kantaa tekijänoikeuksiin ja niistä aiheutuviin käyttörajoituksiin.

Suositukseen liittyen järjestetään Kansallismuseon auditoriossa järjkeskiviikkona 29.5.2019 klo 9–12 seminaari.

”Tietosuoja KAM-sektorilla” -seminaari Kansallismuseossa 29.5.2019 klo 9–12

Miten EU:n tietosuoja-asetus ja kansallinen tietosuojalaki vaikuttavat henkilötietoja sisältävien ei-viranomaisaineistojen käsittelyyn kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa?

Kansallismuseon auditoriossa järjestetään keskiviikkona 29.5.2019 klo 9–12 seminaari, jossa julkistetaan asiantuntijaryhmän laatima suositus Tietosuoja KAM-sektorilla. Suositellut toimintatavat henkilötietoja sisältävien aineistojen käsittelyyn kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa. Suosituksen tarkoituksena on auttaa kirjastoja, museoita ja arkistoja suunnittelemaan, kehittämään ja toteuttamaan henkilötietojen suojaa omassa toiminnassaan. Kyse ei ole tietosuoja-asetuksen 40 artiklan mukaisista käytännesäännöistä.

Tietosuoja KAM-sektorilla -suositus keskittyy kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa säilytettäviin kulttuuriperintö- ja tutkimusaineistoihin sekä niiden kuvailutietoihin sisältyvien henkilötietojen käsittelyyn ja suojaamiseen. Tämä käsittely KAM-organisaatioissa tapahtuu yleensä yleisen edun mukaisessa tai yleishyödyllisessä arkistointitarkoituksessa. Kyse on henkilötietojen käsittelyn erityistilanteesta, johon liittyy tiettyjä poikkeuksia ja erivapauksia.

Tietosuoja KAM-sektorilla ei käsittele viranomaisaineistoihin liittyviä erityiskysymyksiä, kuten julkisuuslainsäädännön soveltamista. Suositus ei myöskään ota kantaa tekijänoikeuksiin ja niistä aiheutuviin käyttörajoituksiin.

Suositus julkaistaan KAM-juridiikkaryhmän verkkosivuilla viimeistään viikkoa ennen seminaaria, jotta osallistujat ehtivät tutustua siihen etukäteen.

SEMINAARIN OHJELMA

9.00               Vesa Hongisto, Museovirasto: Avajaissanat

                      Juha Henriksson (Musiikkiarkisto): ”Tietosuoja KAM-sektorilla” -suosituksen esittely

                      Jonas Lång (SLS): Tietosuoja-asetuksen keskeiset periaatteet ja lähtökohdat

                      Kristina Linnovaara (SLS): Aineiston hankinta

                      Juha Henriksson (Musiikkarkisto): Aineistojen järjestäminen, luettelointi ja kuvailu

                      Ismo Malinen (Museovirasto): Aineistojen käyttöön saattaminen

n. 10.30        Tauko

n. 10.45        Kysymykset ja keskustelu

12.00             Seminaari päättyy

Seminaarin osanottajamäärä on rajoitettu. Mukaan paikan päälle Kansallismuseon auditorioon mahtuu 190 ensin ilmoittautunutta. Linkki ilmoittautumislomakkeeseen:

https://www.webropolsurveys.com/S/63EF4E028B12B32B.par

Seminaaria voi seurata myös live streamin välityksellä:

https://live.kansallismuseo.fi/?live=tietosuojakamsektorilla

Seminaarin järjestää KAM-juridiikkaryhmä yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Lisätietoja:

Juha Henriksson, juha(ät)musiikkiarkisto.fi

KAM-juridiikkaryhmän lausunto tietosuojalaista 14.11.2018

Kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen KAM-juridiikkaryhmä katsoo, että jos kansallinen tietosuojalaki toteutuu eduskunnan hallintovaliokunnan mietinnön ehdottamassa muodossa, niin laki antaa muistiorganisaatioille hyvät edellytykset henkilötietoja sisältävien kulttuuriperintöaineistojen käsittelyyn yleishyödyllisessä arkistointitarkoituksessa. Henkilötietoja sisältävän kulttuuriperintöaineiston saataville saattamisen mahdollistava nimenomainen säännös olisi kuitenkin tarpeen oikeuden varmistamiseksi. Tällainen sääntely tulee laatia siten, ettei erilaisia kulttuuriperintöorganisaatioita aseteta eriarvoiseen asemaan julkaisuoikeuden suhteen.

Eduskunnan hallintovaliokunta on antanut mietinnön (HaVM 13/2018 vp) hallituksen esityksestä eduskunnalle EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentäväksi lainsäädännöksi (HE 9/2018 vp). Hallintovaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen tietosuojalaiksi niillä muutoksilla, joita mietinnössä ehdotetaan.

Kansallisessa tietosuojalaissa säädettäisiin, että henkilötietoja saa käsitellä yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi, jos tutkimusaineistojen, kulttuuriperintöaineistojen sekä näiden kuvailutietoihin liittyvien henkilötietojen käsittely arkistointitarkoituksessa on tarpeen ja oikeasuhtaista sillä tavoiteltuun yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen ja rekisteröidyn oikeuksiin nähden.

Erityisten henkilötietoryhmien eli niin sanottujen arkaluonteisten henkilötietojen osalta säädettäisiin lisäksi, että tietosuoja-asetuksen asettamaa kieltoa niiden käsittelyyn ei sovelleta, jos kyse on tutkimus- ja kulttuuriperintöaineistojen käsittelystä yleishyödyllisessä arkistointitarkoituksessa geneettisiä tietoja lukuun ottamatta, mikäli rekisterinpitäjä ja henkilötietojen käsittelijä toteuttavat asianmukaiset ja erityiset toimenpiteet rekisteröidyn oikeuksien suojaamiseksi.

Kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen KAM-juridiikkaryhmä katsoo, että jos kansallinen tietosuojalaki toteutuu hallintovaliokunnan mietinnön ehdottamassa muodossa, niin laki antaa muistiorganisaatioille hyvät edellytykset henkilötietoja sisältävien kulttuuriperintöaineistojen käsittelyyn yleishyödyllisessä arkistointitarkoituksessa.

KAM-juridiikkaryhmä on esittänyt tietosuojalain valmistelun aikana oikeusministeriölle, että tietosuojalakiin otettaisiin säännös, jonka perusteella kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla olisi oikeus saattaa henkilötietoja sisältäviä kulttuuriperintöaineistoja yleisesti käytettäväksi. Hallintovaliokunnan mietinnön perusteella lakiin ei kuitenkaan ole tulossa tällaista nimenomaista säännöstä. Sen sijaan mietinnössä todetaan, että ehdotettu henkilötietojen käsittelyperusta sisältää myös mahdollisuuden käsitellä kulttuuriperintöaineistoja siinä tarkoituksessa, että kyseiset aineistot saatetaan käytettäväksi.

Hallintovaliokunta korostaa mietinnössään digitalisaation kasvavaa merkitystä ja pitää tärkeänä, että modernin yhteiskunnan haasteisiin vastataan kehittämällä verkkopalveluita ja edistetään maantieteellistä tasa-arvoa, tiedon saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä sekä erilaisten kumppanuusmallien käyttöönottoa ja yhteistyötä. Hallintovaliokunta myös toteaa, että tietosuojalakiin ehdotetuissa arkistointia ja kulttuuriperintöaineistojen käsittelyä koskevissa säännöksissä on kysymys laajasti muustakin henkilötietoja sisältävästä aineistosta kuin esimerkiksi vanhasta valokuva-aineistosta. Säännökset kattavat myös erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelyn.

Hallintovaliokunta toteaa lisäksi, että mahdollisesta aineistojen saattamista yleisön saataville koskevasta sääntelystä tulisi ilmetä, keitä ja mitä materiaalia oikeus tiedon saataville saattamiseen voisi koskea. Hallintovaliokunta edellyttää, että kulttuuriperintöaineistoja koskevan sääntelyn arviointi digitalisaation kehittymisen ja henkilötietojen suojan vaatimusten kannalta tulee sen vuoksi tehdä erikseen ja ryhtyä sen pohjalta tarvittaessa lainsäädäntötoimenpiteisiin.

KAM-juridiikkaryhmä katsoo, että henkilötietoja sisältävän kulttuuriperintöaineiston saataville saattamisen mahdollistava nimenomainen säännös olisi tarpeen oikeuden varmistamiseksi. EU:n yleinen tietosuoja-asetus ei anna tällaista oikeutta, ja Suomen osalta oikeuden olemassaoloon viitataan vain lakiesityksen perusteluissa sekä valiokunnan mietinnössä, joihin KAM-sektorin toimijat joutuvat jatkossa perustamaan yleisen edun mukaisen henkilötietojen saataville saattamisensa.

KAM-ryhmä korostaa lisäksi, että tällainen sääntely tulee laatia siten, ettei erilaisia kulttuuriperintöorganisaatioita aseteta eriarvoiseen asemaan julkaisuoikeuden suhteen. Tämä on käytännössä hankalaa KAM-sektorin toimijoiden heterogeenisyyden vuoksi. Monet kulttuuriperintöalan toimijoista toimivat kokonaan erityislainsäädännön ja jopa julkisen rahoituksen ulkopuolella. KAM-ryhmä painottaa, että henkilötietoja sisältävän kulttuuriperinnön käyttöön saattamista koskevan sääntelyn tulisi koskea kaikkia yleisen edun mukaista arkistotoimintaa harjoittavia kirjastoja, arkistoja ja museoita.

Hallituksen esitys tietosuojalaiksi vaarantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden toiminnan

Kirjastojen, arkistojen ja museoiden juridiikkatyöryhmä (KAM-ryhmä) on jättänyt 28.3.2018 eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon, jossa tuodaan esiin huoli 25.5.2018 voimaan tulevan tietosuojalain vaikutuksista muistiorganisaatioiden perustoiminnalle.

Oikeusministeriön valmistelemassa hallituksen esityksessä ei ole säännöstä siitä, että kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on oikeus saattaa henkilötietoja sisältäviä kulttuuriperintöaineistoja yleisesti käytettäväksi.  Lain valmisteluvaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö ja KAM-ryhmä ovat esittäneet monessa yhteydessä oikeusministeriölle, että tietosuojalakiin otettaisiin tätä koskeva säännös.

– On täysin käsittämätöntä, ettei opetus- ja kulttuuriministeriön ja KAM-ryhmän näkemyksiä ole huomioitu nyt hallintovaliokunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä, toteaa KAM-ryhmän puheenjohtaja ja Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä ja jatkaa:

– Näkemyksemme huomioiminen on mahdollista kansallisen päätäntävaltamme rajoissa, mutta oikeusministeriö on ollut joko välinpitämätön tai ymmärtämätön esityksensä vaikutuksesta muistiorganisaatioiden toiminnalle.

Lakiehdotuksen mukaan erityisryhmät unohdettaisiin

KAM-juridiikkaverkosto edellyttää, että kulttuuriperintöaineistojen esillepanoa koskeva säännös otetaan lopulliseen tietosuojalakiin, ja että säännös antaisi oikeuden laittaa esille myös erityisiä henkilötietoryhmiä. Jos näin ei tapahdu, kirjastot, arkistot ja museot voivat joutua ajamaan alas nykyisiä verkkopalveluitaan, sillä aineiston määrän ja laadun huomioiden suostumusten hankkiminen on mahdotonta. Samoin arkistojen toiminnan ja verkkopalveluiden kehittäminen vaikeutuisi tai tulisi mahdottomaksi.

On myös selvää, että ilman verkoston edellyttämää muutosta erityiset henkilöryhmät eivät saa historiaansa ja kulttuuriaan tasaveroisesti esille. Lakiehdotuksen tekijät näyttävät olettavan, että erityisiin henkilöryhmiin kuuluvat henkilöt, esimerkiksi vammaiset ja etniseen vähemmistöön kuuluvat, haluavat tulla unohdetuksi.

– On vaikea uskoa, että tämä on kenenkään muun kuin hallituksen esityksen tehneiden valmistelijoiden tahto, kummeksuu Kimmo Levä.

KAM-juridiikkaryhmän lausunto hallituksen esityksestä tietosuojalaiksi

Lausuntoliite 1.