Aihearkisto: Uncategorized

Tekijänoikeuslain uudistusehdotus vesittää mahdollisuuksia avata kulttuuriperintöä kaikille

KAM-juridiikkaryhmän julkilausuma 28.4.2022

Suomessa valmistellaan tekijänoikeuslain uudistamista EU:n ns. DSM-direktiivin pohjalta. Direktiivin yhtenä tavoitteena on edistää kulttuuriperinnön saatavuutta digitaalisesti. Arkistojen, museoiden ja kirjastojen toimintaa sekä ihmisten perusoikeuksien toteutumista digitaalisessa ympäristössä turvataan direktiivissä ilman, että tekijänoikeusrajoituksilla on merkittävää vaikutusta tekijöiden oikeuksiin.

Tällä hetkellä tekijänoikeudet estävät kirjastoja, arkistoja ja museoita julkaisemasta suurta osaa niiden kokoelmista ihmisten saataville. Direktiivi pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman ja parantaa merkittävästi mahdollisuuksia julkaista kulttuuriperintöaineistoja verkossa. Se tukee ihmisten perusoikeuksia ja pääsyä kulttuuriperintöaineistoihin. Direktiivin perusteella teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa voitaisiin julkaista tekijänoikeuksien estämättä. Tällaisia teoksia ovat esimerkiksi arkistoissa olevat yksityishenkilöiden valokuvat ja kirjeenvaihto, mukaan lukien rintamakirjeet. Direktiivi mahdollistaa myös sen, että kulttuuriperintöorganisaatiot voisivat julkaista aineistoa, joka ei ole enää kaupallisesti saatavilla ja joka siten on ihmisten tavoittamattomissa. Esimerkiksi elokuvat, joita ei enää levitetä, voisi saattaa arkiston kätköistä katsottaviksi.

Vesitetty lakiesitys

Direktiivin tavoitteet eivät kuitenkaan tekijänoikeuslain uudistusta koskevassa opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmistellussa lakiesityksessä toteudu, koska siinä kavennetaan merkittävästi direktiivin takaamaa kulttuuriperintöorganisaatioiden oikeutta julkaista aineistojaan. Teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa voitaisiin lakiesityksen mukaan julkaista vasta viiden vuoden kuluttua siitä, kun teos on sisällytetty laitoksen kokoelmaan. Luovutettava aineisto on kuitenkin jo luovutushetkellään useimmiten vuosikymmeniä vanhaa, joten sen avaamisen lykkäämiselle entisestään vielä viidellä vuodella ei ole olemassa perusteita. Tämän vuoksi rajoitusaika tuleekin kokoelmiin sisällyttämisen sijasta laskea teoksen valmistumishetkestä.

Kuolemaan sidottu määräaika

Jos teoksesta on olemassa vain yksi teoskappale, se voitaisiin lakiesityksen mukaan julkaista vasta tekijän kuoleman jälkeen. Esitetty säädös on direktiivin vastainen, sillä jäsenvaltioiden säätämissä määräajoissa ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen ja kohtuullista. Esimerkiksi amatöörien piirustuksia ei voitaisi julkaista ennen kuin piirustuksen tekijä on kuollut. Lisäksi yksityishenkilöiden luovuttamien aineistojen osalta on usein hankalaa tai jopa mahdotonta tietää, onko ne luonut henkilö kuollut vai elossa. Jos määräaika on sidottu tekijän kuolemaan, se pakottaisi monissa tapauksissa rajoittamaan aineistojen saatavuutta tarpeettoman pitkään. Tämän vuoksi myös ainoisiin teoskappaleisiin tulisi soveltaa yleistä viiden vuoden määräaikaa.

Lakiesitys käytännössä rajoittaisi merkittävästi kulttuuriperintöorganisaatioiden lakisääteisten tehtävien, kuten kulttuuriperinnön avaamisen toteuttamisen nykyajan digitaalisessa Suomessa. Lisäksi esitys rajoittaisi kulttuuriperintöorganisaatioiden sivistystyötä, sillä esimerkiksi koululaisille ja opiskelijoille tarjottavan materiaalin määrä jäisi merkittävästi pienemmäksi, kuin mitä se direktiivin mukaan voisi olla.

Suomalaisen lain tulisi tukea kulttuuriperinnön saatavuutta

Lainsäädännön arviointineuvosto kritisoi lakiesitystä erityisesti siitä, ettei siinä ole riittävästi arvioitu esityksen vaikutuksia eri kohderyhmille. Yksi merkittävä arvioinnissa laiminlyöty kohderyhmä ovat kulttuuriperintöorganisaatiot eli museot, arkistot ja kirjastot. 

Kulttuuriperintöorganisaatiot katsovat, että direktiivin edellyttämän uuden kulttuuriperinnön jakamista koskevan oikeuden tulee koskea sekä kaupallisesta jakelusta poistuneita teoksia, että sellaisia teoksia, jotka eivät ole koskaan olleet kaupallisessa jakelussa viiden vuoden kuluttua teoksen valmistumisesta. Tämä muotoilu vastaa DSM-direktiivin kansalliselle lainsäädännölle asettamia vaatimuksia ja mahdollistaa kulttuuriperintöorganisaatioiden toiminnan kehittämisen tulevaisuudessa direktiivin tarkoittamalla tavalla, mitä nykyinen lakiesitys merkittävästi haittaa.

Kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteinen KAM-juridiikkaryhmä seuraa kulttuuriperintösektoriin liittyvää lainsäädännön kehitystä ja koordinoi tarvittaessa sektorin kannanottoja.  Ryhmän työhön osallistuu kaikki keskeiset suomalaiset kulttuuriperintöorganisaatiot- ja järjestöt, eli Arkistoyhdistys, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Kansallisarkisto, Kansallisgalleria, Kansalliskirjasto, Museovirasto, Suomen kirjastoseura, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Suomen museoliitto, Suomen tieteellinen kirjastoseura, Svenska litteratursällskapet i Finland, Yksityiset keskusarkistot, Yleisradio ja Ålands landskapsarkiv.

Tietosuoja KAM-sektorilla suositusta on päivitetty

KAM-juridiikkaryhmä on päivittänyt suositustaan Tietosuoja KAM-sektorilla. Suositellut toimintatavat henkilötietoja sisältävien aineistojen käsittelyyn kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa. Suosituksesta on päivitetty vaikutuksenarviointia koskeva osuus vastaamaan tietosuojavaltuutetun toimiston tämän hetken ohjeistusta.

Suosituksen uuden version 1.1 voi ladata pdf-muodossa alla olevasta linkistä:

Tietosuoja KAM-sektorilla -suositus keskittyy kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa säilytettäviin kulttuuriperintö- ja tutkimusaineistoihin sekä niiden kuvailutietoihin sisältyvien henkilötietojen käsittelyyn ja suojaamiseen. Tämä käsittely KAM-organisaatioissa tapahtuu yleensä yleisen edun mukaisessa tai yleishyödyllisessä arkistointitarkoituksessa. Kyse on henkilötietojen käsittelyn erityistilanteesta, johon liittyy tiettyjä poikkeuksia ja erivapauksia.

Tietosuoja KAM-sektorilla ei käsittele viranomaisaineistoihin liittyviä erityiskysymyksiä, kuten julkisuuslainsäädännön soveltamista. Suositus ei myöskään ota kantaa tekijänoikeuksiin ja niistä aiheutuviin käyttörajoituksiin.

Tietosuoja KAM-sektorilla -suositus on julkaistu

KAM-juridiikkaryhmä on julkaissut suosituksen Tietosuoja KAM-sektorilla. Suositellut toimintatavat henkilötietoja sisältävien aineistojen käsittelyyn kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa

Suosituksen voi ladata pdf-muodossa alla olevasta linkistä:

Tietosuoja KAM-sektorilla v1_0

Tietosuoja KAM-sektorilla -suositus keskittyy kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa säilytettäviin kulttuuriperintö- ja tutkimusaineistoihin sekä niiden kuvailutietoihin sisältyvien henkilötietojen käsittelyyn ja suojaamiseen. Tämä käsittely KAM-organisaatioissa tapahtuu yleensä yleisen edun mukaisessa tai yleishyödyllisessä arkistointitarkoituksessa. Kyse on henkilötietojen käsittelyn erityistilanteesta, johon liittyy tiettyjä poikkeuksia ja erivapauksia.

Tietosuoja KAM-sektorilla ei käsittele viranomaisaineistoihin liittyviä erityiskysymyksiä, kuten julkisuuslainsäädännön soveltamista. Suositus ei myöskään ota kantaa tekijänoikeuksiin ja niistä aiheutuviin käyttörajoituksiin.

Suositukseen liittyen järjestetään Kansallismuseon auditoriossa järjkeskiviikkona 29.5.2019 klo 9–12 seminaari.

”Tietosuoja KAM-sektorilla” -seminaari Kansallismuseossa 29.5.2019 klo 9–12

Miten EU:n tietosuoja-asetus ja kansallinen tietosuojalaki vaikuttavat henkilötietoja sisältävien ei-viranomaisaineistojen käsittelyyn kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa?

Kansallismuseon auditoriossa järjestetään keskiviikkona 29.5.2019 klo 9–12 seminaari, jossa julkistetaan asiantuntijaryhmän laatima suositus Tietosuoja KAM-sektorilla. Suositellut toimintatavat henkilötietoja sisältävien aineistojen käsittelyyn kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa. Suosituksen tarkoituksena on auttaa kirjastoja, museoita ja arkistoja suunnittelemaan, kehittämään ja toteuttamaan henkilötietojen suojaa omassa toiminnassaan. Kyse ei ole tietosuoja-asetuksen 40 artiklan mukaisista käytännesäännöistä.

Tietosuoja KAM-sektorilla -suositus keskittyy kirjastoissa, arkistoissa ja museoissa säilytettäviin kulttuuriperintö- ja tutkimusaineistoihin sekä niiden kuvailutietoihin sisältyvien henkilötietojen käsittelyyn ja suojaamiseen. Tämä käsittely KAM-organisaatioissa tapahtuu yleensä yleisen edun mukaisessa tai yleishyödyllisessä arkistointitarkoituksessa. Kyse on henkilötietojen käsittelyn erityistilanteesta, johon liittyy tiettyjä poikkeuksia ja erivapauksia.

Tietosuoja KAM-sektorilla ei käsittele viranomaisaineistoihin liittyviä erityiskysymyksiä, kuten julkisuuslainsäädännön soveltamista. Suositus ei myöskään ota kantaa tekijänoikeuksiin ja niistä aiheutuviin käyttörajoituksiin.

Suositus julkaistaan KAM-juridiikkaryhmän verkkosivuilla viimeistään viikkoa ennen seminaaria, jotta osallistujat ehtivät tutustua siihen etukäteen.

SEMINAARIN OHJELMA

9.00               Vesa Hongisto, Museovirasto: Avajaissanat

                      Juha Henriksson (Musiikkiarkisto): ”Tietosuoja KAM-sektorilla” -suosituksen esittely

                      Jonas Lång (SLS): Tietosuoja-asetuksen keskeiset periaatteet ja lähtökohdat

                      Kristina Linnovaara (SLS): Aineiston hankinta

                      Juha Henriksson (Musiikkarkisto): Aineistojen järjestäminen, luettelointi ja kuvailu

                      Ismo Malinen (Museovirasto): Aineistojen käyttöön saattaminen

n. 10.30        Tauko

n. 10.45        Kysymykset ja keskustelu

12.00             Seminaari päättyy

Seminaarin osanottajamäärä on rajoitettu. Mukaan paikan päälle Kansallismuseon auditorioon mahtuu 190 ensin ilmoittautunutta. Linkki ilmoittautumislomakkeeseen:

https://www.webropolsurveys.com/S/63EF4E028B12B32B.par

Seminaaria voi seurata myös live streamin välityksellä:

https://live.kansallismuseo.fi/?live=tietosuojakamsektorilla

Seminaarin järjestää KAM-juridiikkaryhmä yhteistyössä Museoviraston kanssa.

Lisätietoja:

Juha Henriksson, juha(ät)musiikkiarkisto.fi

Hallituksen esitys tietosuojalaiksi vaarantaa kirjastojen, arkistojen ja museoiden toiminnan

Kirjastojen, arkistojen ja museoiden juridiikkatyöryhmä (KAM-ryhmä) on jättänyt 28.3.2018 eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon, jossa tuodaan esiin huoli 25.5.2018 voimaan tulevan tietosuojalain vaikutuksista muistiorganisaatioiden perustoiminnalle.

Oikeusministeriön valmistelemassa hallituksen esityksessä ei ole säännöstä siitä, että kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on oikeus saattaa henkilötietoja sisältäviä kulttuuriperintöaineistoja yleisesti käytettäväksi.  Lain valmisteluvaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö ja KAM-ryhmä ovat esittäneet monessa yhteydessä oikeusministeriölle, että tietosuojalakiin otettaisiin tätä koskeva säännös.

– On täysin käsittämätöntä, ettei opetus- ja kulttuuriministeriön ja KAM-ryhmän näkemyksiä ole huomioitu nyt hallintovaliokunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä, toteaa KAM-ryhmän puheenjohtaja ja Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä ja jatkaa:

– Näkemyksemme huomioiminen on mahdollista kansallisen päätäntävaltamme rajoissa, mutta oikeusministeriö on ollut joko välinpitämätön tai ymmärtämätön esityksensä vaikutuksesta muistiorganisaatioiden toiminnalle.

Lakiehdotuksen mukaan erityisryhmät unohdettaisiin

KAM-juridiikkaverkosto edellyttää, että kulttuuriperintöaineistojen esillepanoa koskeva säännös otetaan lopulliseen tietosuojalakiin, ja että säännös antaisi oikeuden laittaa esille myös erityisiä henkilötietoryhmiä. Jos näin ei tapahdu, kirjastot, arkistot ja museot voivat joutua ajamaan alas nykyisiä verkkopalveluitaan, sillä aineiston määrän ja laadun huomioiden suostumusten hankkiminen on mahdotonta. Samoin arkistojen toiminnan ja verkkopalveluiden kehittäminen vaikeutuisi tai tulisi mahdottomaksi.

On myös selvää, että ilman verkoston edellyttämää muutosta erityiset henkilöryhmät eivät saa historiaansa ja kulttuuriaan tasaveroisesti esille. Lakiehdotuksen tekijät näyttävät olettavan, että erityisiin henkilöryhmiin kuuluvat henkilöt, esimerkiksi vammaiset ja etniseen vähemmistöön kuuluvat, haluavat tulla unohdetuksi.

– On vaikea uskoa, että tämä on kenenkään muun kuin hallituksen esityksen tehneiden valmistelijoiden tahto, kummeksuu Kimmo Levä.

KAM-juridiikkaryhmän lausunto hallituksen esityksestä tietosuojalaiksi

Lausuntoliite 1.